Suomessa 146 000 naista vuodessa tarvitsee meidän apuamme. He kaikki ovat lähisuhdeväkivallan uhreja. THL julkaisi 22.8.2022 raportin: Lähisuhdeväkivallasta aiheutuva palveluiden käyttö ja kustannukset. Julkaisun mukaan naiset kokevat miehiä enemmän varsinkin fyysistä ja seksuaalista lähisuhdeväkivaltaa sekä vainoa. Linkki julkaisuun: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164292/VNTEAS_2022_52.pdf?sequence=1&isAllowed=yfi

Fyysisestä lähisuhdeväkivallasta aiheutuvat kustannukset ovat yhteiskunnalle noin 150 milj. vuodessa, eikä tässä ole edes mukana mahdolliset sairaslomat, työkyvyttömyydet ja ansionmenetykset, psyykkisistä seurauksista puhumattakaan. Nimittäin fyysisen lähisuhdeväkivallan lisäksi henkinen väkivalta aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja. Jos henkisen lähisuhdeväkivallan oletetaan aiheuttavan vastaavaa kustannusten nousua, olisivat lisäkustannukset julkiselle terveydenhuollolle noin 861 miljoonaa euroa vuosittain THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäen mukaan. Puhutaan siis todella merkittävistä kuluista yhteiskunnalle kokonaisuudessaan.

Kun inhimillinen kärsimys ei saa päättäjiä muuttamaan toimintatapoja ja reagoimaan, niin ehkäpä kustannukset ja riihikuiva raha sen nyt tekisi. THL esittääkin lainmuutosta siitä, että kunnissa ja hyvinvointialueilla olisi väkivaltatyön moniammatilliset työryhmät ja väkivaltakoordinaattorit. Nyt olisikin hyvinvointialueilla mahdollisuus reagoida tähän ennakoivasti ja perustaa vuoden alussa aloittaville hyvinvointialueille nämä työryhmät ja väkivaltakoordinaattorit ja varata tähän tarvittavat resurssit. Lainmuutos seuraisi luontevasti perässä ja toimintatavat olisivat jo käyttöönotettu ns. etukenossa alueilla.

Raportissa todetaan, että mitä varhaisemmassa vaiheessa tilanteisiin pystytään puuttumaan, sitä suurempi vaikutus olisi väkivaltatapausten ennaltaehkäisyyn ja näin ollen suoraan muodostumatta jääneisiin kuluihin. Raportissa on mielestäni äärimmäisen tärkeä viesti hyvinvointialueille, jotka nyt myös kuumeisesti etsivät uusia toimintatapoja ja säästöjä. Moniammatillinen yhteistyö ja ennaltaehkäisevä työ olisi jo vihdoin nähtävä sijoituksena paitsi taloudellisesti, niin ennen kaikkea perheiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta.

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä esittää moniammatillisen työryhmän perustamista ja väkivaltakoordinaattorin palkkaamista hyvinvointialueelle ja tämän huomioimista talousarviossa.

26.9.2022 Pori

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä

Milka Tommila

Aloite 9.1.2023

Satakunnan hyvinvointialueella on työvoimapula lähes kaikilla sektoreilla. Ammattitaitoisesta työvoimasta kilpailevat tällä hetkellä kaikki muutkin hyvinvointialueet. Nyt tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta ammattitaitoista työvoimaa saadaan hyvinvointialueellemme.

Esitän konsernipalveluissa toimivan rekrytointipäällikkö Satu Tuoriniemen alaisuuteen, tueksi ja voimavaraksi, moniammatillisen työryhmän perustamista, joka yhteistyössä henkilöstön kanssa tutkisi, ideoisi ja pohtisi sekä toteuttaisi erilaisia toimenpiteitä henkilöstön rekrytoinnin helpottamiseksi. Työryhmä voisi kehittää hyviä käytänteitä hyödyntäen jo talossa olevien työntekijöiden kokemuksia. Meillä voisi olla esimerkiksi kanava, jonka kautta työnhakijaa autettaisiin asunnon, puolison työpaikan ja lasten päivähoidon sekä koulujen hakemisessa ja yleensä tiedonsaannissa. Opiskelijoiden, jotka harjoittelevat hyvinvointialueen työpaikoissa, jääminen työskentelemään hyvinvointialueelle, on turvattava ja siihen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Erityishuomio myös työpaikkoihin /työtehtäviin, joissa on jo onnistuttu näin toimimaan.

Henkilöstön osallistaminen työryhmän työskentelyssä on otettava voimavaraksi - viihtyvät työntekijät osaavat kertoa hyviä kokemuksia työstään, työyhteisöstään ja asuinpaikkakunnastaan.

Työryhmän kehittämät keinot otetaan läpileikkaavasti huomioon kaikilla toimialoilla rekrytoinnin apuvälineenä, jotta löydämme hyviä käytäntöjä ja ideoita kilpailuumme ammattitaitoisesta henkilökunnasta sekä itse rekrytoinnin jatkuvaan kehittämiseen.

Porissa 9.1.2023

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä

Milka Tommila
Raisa Ranta
Eero Rantala
Mika Aho
Jari Hakala
Petri Salminen

Selvitys Porin kaupungissa olevien, asukkaiden hyvinvointiin liittyvien, yhdistysten toimintaedellytysten säilyttämisestä.

Satakunnan hyvinvointialue karsii todennäköisesti pois kaikki ei-lakisääteiset ja ennaltaehkäisevät toiminnot. Tämä tarkoittaa sitä, että asukkaiden hyvinvointia tukevien yhdistysten toimintaedellytykset vaarantuvat, kun ne eivät saa avustuksia toimintansa tukemiseksi.

Kysymys on esimerkiksi liikuntaa, sosiaalista kanssakäymistä ja erilaista harrastus- ja tukitoimintaa järjestävistä yhdistyksistä. Niiden toiminnat ovat monelle esimerkiksi yksinäiselle ihmiselle ainoa sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistava toiminta. Monet niistä ovat myös esimerkiksi liikuntaa ja erilaisia kuntoutus- ja harrastusmahdollisuuksia edullisesti tarjoavia tahoja. Selvityksen tulisi kattaa kaikki yhdistykset, jotka ovat saaneet tukea kaupungilta toimintansa järjestämiseksi.

Valtuustolle tuodaan selvitys kaikista vuonna 2022 ja 2023 yhdistyksille myönnetyistä avustuksista. Selvityksessä tuodaan esille hyvinvointialueelle siirtyneet avustukset ja toiminnot.

Siirtyvien toimintojen osalta on selvitettävä myös niiden jatko hyvinvointialueella. Mikäli on riskinä, että kaupunkilaisille tärkeät toiminnat uhkaavat jäädä ilman rahoitusta, on selvitettävä kaupungin mahdollisuutta jatkaa toiminnan tukemista myös jatkossa, jotta vältetään kuntalaisille tärkeiden ennaltaehkäisevien palveluiden loppuminen.

Porissa 27.2.2023

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Milka Tommila
Raisa Ranta
Mika Aho
Jani-Petteri Pajukoski
Jari Hakala
Antero Kivelä
Jaakko Jäntti

Peruskoulun yläasteella pidetään vahvasti yllä lukiota opiskelun jatkamisen vaihtoehtona. Ns. ammattikoulualat jäävät liikaa taka-alalle. Kaikki oppilaat eivät kuitenkaan halua suuntautua lukioon ja korkeakouluopintoihin. Me tarvitsemme tulevaisuudessa rakentajia, putkiasentajia, ompelijoita, lähihoitajia, autonasentajia yhtä lailla kuin korkeakoulutettuja omien alojensa osaajia. Tasavertaisuuden nimissä oppilaille tulisi antaa tietoa mahdollisuuksista myös silloin, kun kiinnostaa käsillä tekeminen enemmän kuin lukeminen. Muutaman päivän messutapahtumat ja vierailut joihinkin oppilaitoksiin eivät ole riittäviä, ja ne perustuvat yleensä vain oppilaan omaan aktiivisuuteen.

Tutustuminen ajoissa auttaa opiskelijaa oikealle alalle ja vähentää varmasti keskeyttämisiä ja opiskelualan vaihtamista kesken opintoja. Tämän aloitteen tarkoituksena on lisätä ammattikoulualojen houkuttelevuutta ja varmistaa opiskelijoiden riittävyys tuleviin ammatteihin sekä vähentää työvoimapulaa.

Esitän, että sivistystoimiala ohjeistaa peruskoulujen yläasteet järjestämään ammattialojen esittelypäiviä, siten että eri ammattikoulut kutsutaan kouluihin esittelemään toimintaansa ja koulutusalojaan monipuolisesti. Tämä laajentaa oppilaiden valintapalettia ja vahvistaa myös ammattikoulujen toiminnan jatkuvuutta seudulla. Tämä varmistaisi, että kaikki koulun oppilaat saavat tietoa eri ammateista. Tällä hetkellä vaihtoehtojen etsintä ja tiedonsaanti perustuu pitkälti oppilaan omaan aktiivisuuteen ja osa jää siten ilman tietoa ja mahdollisuuksia valita itselleen sopivin ala.

Porissa 23.1.2023

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Milka Tommila
Raisa Ranta
Mika Aho
Antero Kivelä
Jari Hakala
Jaakko Jäntti

Porissa oli vuonna 2020 1053 lastensuojelun asiakkuutta, joista noin 70% liittyy suoraan tai välillisesti perheiden päihteiden käyttöön. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin 2336 kpl ja tämä luku on nousussa. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin 107 ja huostaan otettuja lapsia on Porissa 208 kpl. Porissa on viime vuosina alettu panostamaan ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, niin sanottuihin koko perheen palveluihin ja tämä näkyy huostaanotettujen ja kiireellisten sijoitusten maltillisena laskuna. Porissa suunta on siis oikea. Nuorten ja lasten palveluyksiköt Karhunsyli ja Pellava sekä perhekuntoutusyksikkö Villapumpuli ovat näistä tarpeellisista toimista hyviä esimerkkejä. Viesti on silti sielläkin selkeä, paikat ovat täynnä, eikä oikeanlaista apua ole riittävästi tarjolla. Nuorin ”hihapiikittäjä” on Porissa vain 9-vuotias. Porissa ei ole päihteitä käyttäville alaikäisille suunnattuja palveluja. Päihdeongelmaiset alaikäiset sijoitetaan samoihin perusyksiköihin muiden alaikäisten kanssa. Pahimmillaan se altistaa myös muut sijoitetut päihteille, eivätkä päihderiippuvaiset saa tarvitsemaansa apua näissä yksiköissä. Päihteitä käyttävät alaikäiset voivat ajautua loputtomaan päihdekierteeseen, josta on mahdotonta irtautua. Haitat niin yksilöille kuin yhteiskunnalle ovat moninkertaiset ja tästä syystä on niin taloudellisesta kuin inhimillisestä näkökulmasta katsoen kaikkien etu, että päihdekierre saadaan katkaistua mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. Me allekirjoittaneet esitämme, että Poriin perustetaan alaikäisten päihdekuntoutukseen erikoistunut yksikkö, missä tarjotaan matalan kynnyksen päihdepalveluja, päihdekatkaisupalveluja (esim.erityisenhuolenpito yksikön muodossa) sekä pidempää kuntoutusta. Näin varmistetaan oikeanlaiset palvelut niitä tarvitseville.

Mika Aho (vas.)
Milka Tommila (vas.)

Ateria- ja puhtauspalveluiden työntekijöille ei nykyisen työehtosopimuksen mukaan kuulu suojajalkineita työasusteeseen työpaikalla. Työntekijät siis vastaavat nyt itse työjalkineistaan. Tämä on jo työturvallisuuden kannalta riskialtista, työhyvinvoinnista puhumattakaan. Palveluliikelaitoksen työntekijät ovat suurimman osan työajastaan jalkojensa varassa ja jalkineilla on ergonomian ja työterveyden kannalta suuri merkitys. Kunnollisilla jalkineilla edistetään ergonomiaa, lisätään työhyvinvointia ja ehkäistään sairastumisia ja edelleen sairaslomien tarvetta. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että Porin kaupunki jatkossa sisällyttää suojajalkineet työasusteisiin ja huomioi tarpeen liikelaitoksen talousarviossa

Porissa 19.9.2022

Porin Vasemmistoliiton Valtuustoryhmä

Milka Tommila
Raisa Ranta
Mika Aho
Antero Kivelä
Jaakko Jäntti
Markku Tanttinen
Jani-Petteri Pajukoski
Emma Hesso

Neuvoista ei ole pulaa. Rikkaat ja hyvin toimeentulevat ihmiset osaavat antaa monenlaisia neuvoja siihen, miten köyhän tulisi elää ja jopa säästää pienet puskurit pankkitilille. Asiantuntijoita riittää kertomaan miten makkaralenkistä ja perunoista tehdään kahden viikon ruuat ja paikkaamalla menee vielä isoisän vanha pomppa ensi vuosikymmenenkin talvet.

Mutta mitä voi eduskunta tehdä, jotta se ihan tavallinen pienituloinen työntekijä pärjäisi päivästä toiseen?

Ainakin sen, että pienituloisten etuja ei leikata. Lapsilisät eivät saisi vaikuttaa toimeentulotuen suuruuteen. Jos asumistukea leikataan, pitää leikkaus kompensoida pienituloiselle muissa tukimuodoissa. Veroja voi nostaa, mutta vain hyvin toimeen tulevien tuloista, ei pienistä eläkkeistä eikä pienituloisilta. Ruuan alvin korotus on ehdottomasti estettävä. Kaikki terveyskeskusmaksut voisi poistaa kokonaan, jolloin ihmiset voisivat pitää paremmin huolta itsestään myös ennaltaehkäisevästi. Kaikki ennaltaehkäisevä toiminta, joka tähtää hyvinvointiin, tulisi olla niin edullista, että siihen oikeasti voisi myös osallistua. Juuri saadut indeksikorotukset on säilytettävä ja lapsilisiä nostettava ennemmin kuin laskettava.

Pieni ja keskituloisten verotusta tulisi keventää niin, että lisäansioiden hankkiminen olisi kannattavaa eikä verotus leikkaisi niin jyrkästi lisäansioita pois. Työn tekeminen pitäisi aina olla kannustavaa, vaikka ei se aina olisikaan niin mukavaa. Ja kunnon palkka vaan kannustaa hyvin.

Minun nähdäkseni perustulo olisi ratkaisu moneen yhteiskunnalliseen ongelmaan. Se mahdollistaisi monen työllistymisen pätkätöihin, se purkaisi kannustinloukkuja ja ajatelkaa kuinka paljon resursseja vapautuisi, kun kenenkään ei tarvitsisi työkseen enää kytätä toisen tuloja ja menoja.

Huonot päätökset pitää pystyä perumaan. Taksialan uudistus on hyvä esimerkki. Laki pitää kirjoittaa uudelleen ja lain valmistelussa pitää käyttää asiantuntijoita laajasti – eli taksinkuljettajia ja asiakkaita.Nyt hyvä ja turvallinen suomalainen taksiala on oikein lailla pilattu.

Päivystysvelvollisuuden palauttaminen takaisi sen, että pienten paikkakuntienkin asukkaat saisivat taksin tarvitessaan, joukkoliikennettä kun siellä on turva odotella.

Uudistusta kaipaa myös kela- ja sotekuljetuspalvelut. Koko ketju autoilijasta aina asiakkaaseen saakka pitäisi perata niin, että maksajat, kuten kela ja hyvinvointialueet, eivät vedä hintoja niin alas, ettei taksialan yrittäjien kannata ajoja ajaa. Koulutusta ja perehtymistä esim. vammaisten kuljetuksiin pitää antaa myös välityskeskusten väelle, ei vain kuljettajille. Kokemusasiantuntijat eli vammaiset tulevat mielihyvin kertomaan minkälainen ja miten toimii hyvä kuljetuspalvelu.

Myös kuljetuspalveluja kilpailuttavat työntekijät on koulutettava ja saatava toimimaan lain mukaan. Lakihan takaa vammaiselle samat oikeudet kuin muillekin, vanhuksista puhumattakaan.

Satakunnassa elintarviketeollisuus työllistää suoraan n. 12 000 ihmistä. Plus tuottajat ja heidän työntekijänsä. Suomalainen ruuan tuotanto on tärkeä osa turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Myös alan työntekijöistä täytyy pitää huolta ja heidän mahdollisuutensa elää palkallaan varmistaa. He huolehtivat meistä – huolehditaan me heistä.

Päättäjillä on mahdollisuus vaikuttaa kunnissa ja hyvinvointialueilla turvaamalla hankintoihin ja kilpailutuksiin kunnolliset resurssit . Resursseilla tarkoitetaan työntekijöitä ja osaamista. Kilpailutukset voidaan pilkkoa pienempiin osiin, jolloin myös pientuottajat voivat ottaa osaa kilpailutuksiin, Tuotteiden kriteereihin voidaan laittaa laatuvaatimukset tai ilmastokriteerit niin, että suositaan lähituottajia. Meidän täytyy huolehtia, että elintarviketuotannon kustannukset pysyvät sellaisella tasolla, että tuotanto on mahdollista koko maassa.

Minä haluan pitää huolta valtakunnallisesta koulutuksesta ja sen lisäämisestä kuntien ja hyvinvointialueiden hankinnoista vastaaville.

Luovissa aloissa on tulevaisuuden kasvun avaimet. Emme saa vaarantaa kulttuurin vahvaa asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Puheet kulttuurialasta luksustuotteena ovat perusoikeuksien vastaista puhetta. Kulttuuri on ilmaisu- ja sananvapautta ja olennainen osa suomalaisten sivistystä ja demokratiaa.

Kulttuurialan osuus Suomen bruttokansantuotteesta on enemmän kuin esimerkiksi elektroniikka,- paperi teollisuus tai maatalouden osuus. Kulttuurilla on myös suuri alueellinen merkitys.

Pitää muistaa, että pelkästään tapahtuma- ja kulttuurialat työllistää yli 300 000 ihmistä. Suurin osa heistä on freelancereita. Kulttuuriala on sekä alueellisesti voimakas elinvoimatekijä että valtakunnallisesti merkittävä työllistäjä.

Tämän lisäksi kulttuuri vahvistaa hyvinvointia ja mielenterveyttä. (Mieli ry:n kyselytutkimus 2021) Suurin osa koki taiteen ja kulttuurin tukevan omaa hyvinvointia ja jaksamista.

Minä haluan pitää huolta, että meidän kulttuuri- ja tapahtuma-ala on jatkossakin elinvoimainen.

Kaupungin henkilöstö on nyt työskennellyt jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa ja epävarmassa tilanteessa. Haluan omalta osaltani kiittää kaikkia työntekijöitä joustavuudesta ja korvaamattomasta panoksestanne. Ajat ovat haastavat ja isoja muutoksia on edelleen tulossa, kun suuri osa työntekijöistä siirtyy hyvinvointialueen työntekijöiksi. Uudistukset onnistuvat parhaiten, kun työantajan ja työntekijöiden välillä on luottamus ja yhteinen tavoite.

Tässä kohtaa haluaisinkin kiinnittää erityistä huomiota luottamushenkilöiden asenteeseen koskien kaupungin työntekijöitä. Olen surullisena lukenut kaupungin työntekijöitä koskevia julkisia ulostuloja, jotka eivät ole mielestäni olleet mitenkään asiallisia, saati soveliaita, ottaen huomioon luottamushenkilön aseman, työntekijöihin nähden. Luottamushenkilöillä on kaikki keinot vaikuttaa asioihin organisaation sisällä ja heillä on myös kaikki mahdollinen tieto saatavilla. Julkiset ulostulot esimerkiksi työntekijöiden väitetystä osaamattomuudesta tai tarpeettomuudesta luovat syvän epäluottamuksen ilmapiirin ja pahimmillaan myrkyllisen työyhteisön.

Toivoisin kaikilta luottamushenkilöiltä parempaa harkintaa ja vastuullisuutta ottaen huomioon heidän asemansa työntekijöihin nähden. Luottamushenkilöt ovat valittuna vaikuttamaan ja se vaikuttaminen tehdään näissä luottamustehtävissä, eikä sanomalehtien palstoilla niin, ettei väittämiin pystytä edes vastaamaan. Luottamushenkilöt ovat nimensä mukaan luottamuksellisessa asemassa, ja asemaan olisi mielestäni syytä asennoitua vakavasti ja vastuullisesti koko organisaation työntekijät huomioon ottaen.

Kiitos!

Anna Isoviita ja Anu Mitikka perustelivat hyvinvointialueen asiakasmaksujen korotuksia. He kertoivat maksujen korotuksien johtuvan alueellisesta tasapuolistamisesta ja palvelujen sisältöjen muutoksista. Tasapuolistaminen vastuuvirkamiehillä tarkoittaa näköjään aina joko palvelun lopettamista, kuten ksylitoli-pastillien kohdalla tai nyt palvelumaksujen korotuksella korkeimman mukaan. Yhdenkään palvelun hinta ei ole tietääkseni alentunut.

Ei voi kuin tuskaillen todeta, että onko valmistelijoilla mennyt koko sote-uudistuksen perimmäinen tarkoitus täysin ohi? Sote-uudistus tehtiin, jotta ikääntyvän väestön radikaalia kulukehitystä saadaan hillittyä, perusterveydenhoitoa vahvistettua ja painetta erikoissairaanhoidossa vähennettyä. Kaiken tämän perusta on ennaltaehkäisevien toimien vahvistaminen ja kansanterveyden parantaminen.

Ensinnäkin Sk:n esiin nostama Virtasten tapaus oli törkeyden huippu, koska kutsu toimintaryhmään oli mennyt vanhalla hinnalla ja samalla toiminnalla kuin aikaisemmin. Vasta ryhmän ensimmäisellä kerralla ilmoitettiin uusi 210 % hinnankorotus ja vedottiin, ettei asiasta voitu tiedottaa, koska posti on epäluotettava, eikä kukaan lue tekstiviestejä. Tähän ensisijaisesti halusin myös päättäjänä puuttua.

On totta, että aluehallituksessa oli ollut palvelujen Excel-hintataulukko. Tämä taulukko ei kuitenkaan päässyt valtuustoon asti, eikä esityksessä ollut kuin palvelujen hintaesitykset. Mistään ei siis ilmennyt hinnankorotukset, mistään toiminnan sisältömuutoksista puhumattakaan. Jos taulukko on tosiaan valtuustolle toimitettu, en sitä itse ole nähnyt. Tämäkin toki on mahdollista, kun esityslistoja ja liitteitä lähetetään moneen kertaan eri viesteillä ja korjauksilla.

Valtuuston kokouksien valmistelua onkin arvosteltu pitkin valmisteluvuotta ja aina on luvattu parantaa. Valtuuston puheenjohtajan tulisi viime kädessä pitää huolta kokouksien valmistelun tasosta ja siitä, että päättäjillä on kaikki mahdollinen tieto päätöksentekoa varten. Näin ei omasta mielestäni ole ollut ja joka kokouksessa on saanut asiasta huomauttaa. Tämän tasoinen valmistelu on paitsi äänestäjien halveksimista myös päättäjien aliarvioimista ja demokratian vastaista. Se kun nyt vaan ei riitä, että vain muutama päättäjä virkamiesten kanssa ohjailee valmistelua ja päätöksiä sieltä norsunluutornistaan.

Jos valmistelun taso on surkea, voiko päätöksiltäkään muuta odottaa?!

Milka Tommila, aluevaltuutettu (Vas.)

Satakunnan hyvinvointialue aloitti toimintansa 1.1.2023 ja haluan hoitaa aluevaltuutetun tehtävääni mahdollisimman hyvin. Tehtävä ei ole helppo eikä yksinkertainen. Tietoa tarvitaan monesta eri näkökulmasta ja kaikilta toimialoilta, niin terveydenhoidosta ja sosiaalipuolesta kuin pelastustoimestakin – eikä vain virkamiesten näkökulmasta. Jälkimmäiset ovat jääneet yleisessä keskustelussa harmillisesti taka-alalle, vaikka ovat yhtä tärkeitä palveluita asiakkaille kuin terveydenhoitokin.

Nyt informoidaan ihmisiä lausein, että kaikki jatkuu ainakin tämän vuoden ennallaan. Silti osa asioista muuttuu – ja jos kaikki jatkuukin ennallaan, myös asioiden epäkohdat jatkuvat. Pyydänkin, että Sinä, joka olet ehkä vammaispalvelun, kuljetuspalveluiden tai vaikka sosiaalitoimen, mielenterveys- tai päihdepalvelujen asiakkaana kokemusasiantuntija, kerrot minulle epäkohdista ja/tai parannusehdotuksistasi niin, että voin nostaa näitä asioita esiin aluevaltuustossa ja omassa ryhmässäni.

Tavoitteenahan on kaikille tasa-arvoiset palvelut ja tasa-arvoinen kohtelu. Sillä ei pitäisi ole merkitystä missä päin Satakuntaa asut – vaan palveluiden tulisi olla kaikille samanlaiset samoilla säännöillä ja ehdoilla. Oletpa sitten asiakas tai työntekijä, ota yhteyttä ja kerro kokemuksistasi niin, että voimme oikeasti aluevaltuustossa koettaa vaikuttaa asioihin. Asiakkaiden kokemukset ja tieto ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita, kun rakennamme parempaa tulevaisuutta Satakunnan hyvinvointialueella.

Milka Tommila
Aluevaltuutettu (Vas.)
milka.tommila@pori.fi

Sain toiminimelleni osoitetun ”muistutuslaskun” Kuopiolaiselta Ropo Capital Oy nimiseltä perintäyhtiöltä. Eräpäivä oli jo ikävä kyllä mennyt ohi siihen mennessä, kun posti sen laatikkooni sai tuotua. Summa oli parissa viikossa kohonnut melkein pienen laskun alkuperäisen summan verran. Kyseessä oli vielä sopimus, jonka olin jo päättänyt jouduttuani lopettamaan liiketoiminnan. Olin Pori Energian kanssa sopinut, että vähentävät loppusumman vakuudesta, jonka jouduin suorittamaan heille saadakseni sopimuksen voimaan, (vaikkei minulla maksuhäiriömerkintää ollut) ja he sitten palauttavat jäljelle jäävän summan. Palautuspäivää en toki saanut, kun heillä oli joku järjestelmän päivitys käynnissä. Kiirettä ei takaisin maksussa Pori Energialla ole mutta auta armias, jos asiakkaan maksu viivästyy, niin korko ja perintäkulut alkavat välittömästi juosta ja perintäyhtiö hengittämään niskaan. Pori Energia käyttää täysin hyväkseen luonnollista monopolia, sähkönsiirto kun on pakko heiltä ainakin ostaa. Mieluiten minäkin jättäisin omaan kuntaan jokaisen sentin, mutta asiointi heidän kanssaan on vuosien varrella varmistanut, että olen heidän asiakas vain pakon edessä.

Kuinka moni yrittäjä, pienituloinen ja mahdollisesti nyt lomautettuna oleva onkaan tällä hetkellä maksuvaikeuksissa? Varmasti liian moni. Onko todella Porin kaupungin konsernin tai kuntalaisten etu tällainen riistostrategia? Mielestäni tämä on täysin kaupunkistrategian vastainen ja omistajan imagolle haitallinen toimintatapa. Kuntalaisten mahdollisen heikon aseman hyväksikäytöstä puhumattakaan. Kunnan tärkein tehtävä on huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista ja yhdenvertaisista palveluista. Ropo Capitalin kaltaisten perintäyhtiöiden käytöllä syvennetään ihmisten vaikeaa tilannetta edelleen ja mahdollisesti aiheutetaan luottotietojen menetys, josta hyvin tiedetään aiheutuvan monia ongelmia, syrjäytymistä ja monia kuluja yhteiskunnalle pitkässä juoksussa.

Luonnolliset monopolit eivät saisi koskaan olla rahantekovälineitä, vaan aitoja palveluita kuntalaisille!

Milka Tommila,
yrittäjä,
Porin kaupunginvaltuutettu (vas.)

Aluevaltuusto päättää tänään 19.12.2022 hyvinvointialueen toiminnan strategiasta. Olen kärsivällisesti odottanut koko syksyn, strategian käsittelyn ajan, että huomiot strategiaan olisi otettu laajemmin huomioon. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut ja olemme taas pakotettuja hyväksymään strategian, joka on suurelta osalta nyt virkamiesten ja pienen valtaryhmän valmistelun tulos. Meille nyt kuitenkin taas luvattiin, että strategiaan palataan vielä ennen kesää ja päättäjät pääsevät osallistumaan paremmin.

Olen vihainen Satakunnan hyvinvointialueen päätöksenteon tilasta. Meille kasvatettiin valtava luottamushenkilöhallinto, jolla ei nykyisen mallin mukaan ole mitään konkreettista päätösvaltaa. Vaatijat näille luottamushenkilöpaikoille olivat suuret puolueet ja siellä etunenässä Kokoomus (joka siis julkisesti äänekkäimmin kritisoi aina julkisia hallintoja). Nyt esimerkiksi lautakunnat valvovat ja ohjaavat eli kyse on todellisuudessa kampaviinerikerhoista. Kaikki valta on nyt virkamiehillä ja pienellä isojen ryhmien päättäjillä, jotka istuvat hallituksessa ja ohjausryhmissä. Tietoa tulee esimerkiksi valtuutetuille hyvin ripotellen ja valtuuston kokouksien keskustelua yritetään rajata jo etukäteen. Myös virkamiehillä ja päättäjillä tuntuu olevan liian moneen asiaan erilainen käsitys ja tulkinta.

Tämä uudistus ei paranna kenenkään terveyttä tai palveluita, jollei päättäjät pysty edes itse palveluiden järjestämiseen vaikuttamaan. Nyt jos koskaan olisi myös median aika nostaa näitä asioita julkiseen keskusteluun ja pitää huolta, että ajantasainen tieto menee niin työntekijöille kuin asiakkaillekin.

-Milka Tommila, aluevaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas (Vas.)

Kuten kertomuksessa todetaan suurin osa porilaisista voi hyvin. Tätä tietoa tukee myös porilaisten onnellisuus, joka on tutkimuksen mukaan maailman parasta. Porissa on maailman onnellisin väestö. Paljon on siis tehty hyvää ja oikein. Nyt on äärimmäisen tärkeää jatkaa tätä hyvää työtä, johon korona-aika on tuonut ja tuo varmasti haasteensa. Kertomuksessa todetaankin: ”Korona-aikana rajoitukset ja huoli tulevaisuudesta vaikuttavat merkittävästi kaiken ikäisten hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen. Erityisesti nuorten oireilu ja pahoinvointi on lisääntynyt. Työikäisten työssäjaksaminen on koetuksella ja ikäihmiset tuntevat itsensä yksinäisiksi.”

Nyt onkin äärimmäisen tärkeää, että kaupunki pitää huolta osaltaan siitä, ettei koronan aiheuttama hyvinvointi- hoiva- ja koulutusvelka jää yksittäisten ihmisten maksettavaksi. Meidän on huolehdittava toimialojen riittävistä resursseista, eikä ainakaan vähiten riittävistä henkilöstöresursseista, vaikka meillä on erittäin haastava taloustilanne. Jos kuitenkin päädymme edelleen vähentämään toimialojen resursseja, tulee se lähivuosina maksamaan meille huomattavasti enemmän, eikä vähiten erikoissairaanhoidon kohonneina kuluina. Nyt on tärkeää selvitä korona-ajasta mahdollisimman vähin haaverein ja tämä tarkoittaa investointia ihmisten pitkäaikaiseen hyvinvointiin, vaikka sitten alijäämäisenä budjettina.

Porinkin väestörakenne on kestämätön ja mielikuvat kuihtuneesta kaupungista ilman lapsia ja nuoria on pelottava mielikuva. Kuka hoitaa täällä sitten vielä ikääntyneen väestön? Nyt on satsattava koulutukseen ja lisättävä niiden alojen koulutusta, josta on maakunnan alueella työvoimapulaa. Kaupungin imagon parantaminen avoimena ja yrittäjämyönteisenä kaupunkina on tässä ajassa ensiarvoisen tärkeää. Meidän on oltava houkutteleva ja se tarkoittaa ihan kaikkien ihmisten hyvinvoinnista huolehtimista ja varsinkin heidän, joilla on kaikkein vaikeinta.

Nuorissa osalla huolestuttavinta on heikentyneet elintavat; huono- ja epäterveellinen ravinto, mielenterveyden ongelmat, unen puute ja liikkumattomuus. Myös pienellä osalla päihdeongelmat ovat suuri haaste. Alaikäisten päihdeongelmiin onkin löydyttävä kunnon ratkaisu ja toivonkin, että minun Ja Mika Ahon aloite pitkäaikaisesta kuntoutuskeskuksesta alaikäisille toteutuu. Myös työikäisten ja ikäihmisten kokemissa ongelmissa mielenterveyden haasteet ovat yleisimpiä. Kaikkien ihmisten mielen hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää tässä ajassa ja meidän on saatava tarpeeksi matalan kynnyksen palveluita tarjolle ja yleinen asenne mielen hyvinvoinnin ylläpitämisestä on saatava osaksi koko yhteisöä.

Uusia avauksia on menneellä valtuustokaudella ollut kiitettävästi mm. urheilun kausikorttien lainaaminen kirjastosta ja Pori liikkuu-sovellus. Monista muista hyvistä avauksista ja toiminnoista oli myös ilo lukea kertomuksesta. Tätä hyvää kehitystä on siis syytä jatkaa kaikilla toimialoilla. Haastavat ajat jatkuvat varmasti vielä pitkään mutta olisi äärimmäisen lyhytnäköistä ja suorastaan typerää kiristää henkilöstöresursseja ja leikata kaupunkilaisten palveluista nyt. Tehdään yhdessä parhaamme, että kaikki porilaiset pysyvät jatkossakin kyydissä mukana.

-Kiitos